Maksetaan kahviseurasta

Niin...
on vaan niin hitsin tylsää puhua pölpöttää seinille... tai sit lapsille joka ikinen päivä... semmonen aikuinen ois kiva.. joku jonka kans tehä ruokaa ja höpöttää kaikkee turhaa samalla ku päivä rullais lasten kanssa eteenpäin =)

Käytiin eilen katsomassa yhtä taloa... päätettiin, että siinä on pakko olla jotain vikaa... kuntotarkastus tehdään loppuviikosta ja niin.. siinä on pakko olla jotain vikaa.. pakko...
Tiedettiin että talo on ihan vilkkaan tien vieressä ja se vähän pelotti... mutta ah, sinne ajettiin kuitenkin semmosta aivan ihanaa metsätietä ja se tie missä tämä talo oli, niin siinä oli tämän talon lisäksi vain yksi talo ja se tien meteli ei kuulunut sisälle ja pihakin oli mukavasti suojattu ja turvallisuus syistä oli aidat sun muut... <3 Joku vikahan siinäkin kuitenkin on! Odotellaan vaan!

Pääsin tänään myös ekaa kertaa kertomaan vessanpytylle aamukuulumisia... nyt tuli ekan kerran semmonen olo, että voihan vitsinvie mähän olen raskaana =)

Ajattelin, että jos tänään ja huomenna kuvailis noita lastenvaateaarteita ja laittelis tänne ... ja oottakaahan jos päästäs muuttamaan.. saisitte sisustusjuttuja niin pirusti ;D

niin joo ja meillä on nyt projektina leventää mein sänkyä et mun ei tarviis nukkua jalkapäädyssä.. niin ja syynhän näette tässä alapuolella ;) <3

retroo

Mä innoistuin retroilusta ihan ekan kerran jätkä L:n vaatteissa, sitten noin vuosi sitten huomasin, että sydän alko hakkaa aina vimmatusti kun näin jotain keittiöön liittyvää retroa tai ihania retrokankaita! Retroja löytöjä teen kirppareilta, fb:n "Lumppula" on ihan hitti ja kun rakas mummoni nukkui viime kesänä pois niin hänen luotaan löytyi vaikka mitä ihania mummon aarteita <3 Tässäpä siis kuvina ja lyhyesti kerrottuina mun retroaarteita :)

Meidän sänky muistuttaa usein ihan jonkun mökin/mummolan sänkyä =) Mä oon ihan hulluna aitoihin retroihin sänkytarpesiin (kuulostipas tämä nyt... no mieheni on kyllä ihan made in 80-luvulta =D) eli ihan noissa lakanatarpeissa tuo retro on pop ;)) mulle saakin vinkata jos jostain tämmöstä vastaan tulee!

Kankaissa tykkään kanssa retrosta todella paljon, täällä olisikin kasa meidän Mammalle taas kaikkee ihanaa mistä voitas suunnitella kaikkee kivaa ;)

Alapuolella olevassa kuvassa on osa mun ihanista verhoista, harmi vaan, että ikkunat loppuu kesken =D

Sitten tosiaan sinne mun keittiöön:

ekassa kuvassa on se mun pirttihirmun pirttipöytä, sitten seuraavassa on osa mun mummon tekemistä patalapuista, nää on ihania!

Sitten on kattiloita,meidän aito retrovaaka ja muuta pikkusta <3

Tässä oli siis osa meidän ihanuuksista, tykkäättekö? Retro ja uusretro on vähän semmonen et siitä joko tykkää tai ei tykkää... mulla se rajottuu noihin tiettyihin "teemoihin" =) Tuo retrokeittiö ei oikein ole täydellinen kun täällä on tommoset siniset kaapit keittiössä, mutta edelleen ehkä sitten kun saadaan se oma koti =)

Ihana kamala kaaos

Mulle yksi suurimmista haasteista on ollut se, että on välillä oikeasti vain hengitettävä syvään tän kaaoksen keskellä... mä inhoan sekosortoa, inhon kun tavarat ei ole oikeilla paikoilla.. inhoan astua lelujen päälle niin, että tekisi mieli huutaa ääneen kun se tunti sitten leikitty legopalikka lävistää jalkapohjaa... auts! Sisustuksen suhteen on ollu pakko myös löysätä ja keskittyä siihen mihin saa missäkin lelut ja onko ne lasten helppo saada, mutta kuitenkin niin ettei ne näytä tyhmältä sen sisustuksen suhteen ;D

Sen haluan kuitenkin tähän täsmentää, että meillä leikitään paljon, meillä saa sotkea ja pitää kivaa... se on täysin sallittua ja jopa haluttua toimintaa!! Kaaos kertoo elämästä ja eiköhän meidänkin kaaos helpota kun saa sen yhden huoneen lisää säilytystiloineen :)

Silloin kun näistä toinen oli vielä masumatkaajana niin oli helppo aina siivota ja tunailla päivät.. jätkä L:n kanssa on vielä aina ollut toi sisustaminen ja siivous helppoa.... annat sille oman rätin ja se pyyhkii pölyjä tunnin, sitte annat sille imurin niin se imuroi seuraavan tunnin :D Nyt kun tuo pikkuneiti S on oppinut konttamaan ja nousemaan tukea vasten seisomaan niin tavarat vaihtaa aika hyvin paikkaa. Myös se, että jätkä L on VIHDOIN oppinut leikkimään noilla tuhansilla leluillaan vaikuttaa varmasti tähän kaaoksen syntyyn. Nyt vielä kun itse olen alkuraskauden aikana ollu ihan megasikaväsynyt niin oon sitten vaan hengitelly syvään ja virallisesti opetellut elämään tän kaaoksen kanssa! :)Mulle on henkilökohtasesti ollut myös opettelun aiheena se, että jätkä L kasvaa enkä mä voi ihan kaikkeen koko aika vaikuttaa, jätkä L on nyt halunnut alkaa itse siivota huonettaan mutta kun äiti haluis, että autot ois tuolla, legopalikat tuolla ja niin eespäin.. voitte vaan arvata riittääkö ton pojan mielenkiinto näin hallittuun siivoamiseen ;) ja sitten kun oot siivonnu ne lelut omille paikoilleen niin no jokainenhan tietää tai ainakin arvaa onko ne kauaa siellä omassa lootassaan!
Nyt tosin harjotellaan, että edelliset lelut siivottais ennen seuraavien ottoa pois ;)

Tässä meidän jätkä L:n huonetta viime kesänä... :)

Kiinnostaiskin kuulla, kuinka muilla lapsiperheillä hoidetaan kaaos... onko sitä teillä vai onko koti kuin jostakin sisustuslehdestä jossa lelut on niin kauniisti paikoillaan, että melkein itku tulloo ku kuvaa kattoo :D Miten teillä joilla ei kaaosta aiheuta lelut, onko esim. itselläni joku keräilyn kohde joka täyttää nurkat ja kaapit?

Se siitä kaaoksesta (katselee ympärilleen)! Tänään en jaksa vaivautua, haen pakastimesta jätskiä ja taputtelen mahaani.. tänään keskityn tohon masumatkaajaan, joka on koko päivän kinunnu jotain makeaa... ;D Ihanaa viikonloppua kaikille! 

Meidän koti

Meidän koti on kerrostalon kolmannessa kerroksessa, noin.75neliötä, kaksi makuuhuonetta, keittiö, eteinen, tilava olohuone, wc ja parveke.

niinkuin tuolla jo aikaisemmin mainitsin on mulle tullut
kodin sisustamisesta harrastus... vähän samalla tavalla kuin mein lapsilla on tyylit, on meidän joka huone todella erityylinen =)

Laittelen tässä vähän kuvia miltä sen meidän kodin pitäs näyttää... elikkä edustuskuvia, koska noh tällä hetkellä meidän sisustus on nimeltään: "pidä kaaos kasassa tai opettele elämään sen kanssa" ;D ja ekan vaihtoehdon suhteen olen luovuttanut...
Ollaan tosin nyt koitettu ahkerasti etsiskellä sitä omaa tupaa ja perunamaata... alkaa tää noin 75 neliötä käymään hivenen  pieneksi! Tai ei noi neliötkään, mutta yksi huone saisi olla lisää säilytystiloineen!

kuvat on aikalailla kesän lopulla ja syksyllä otettu... keittiö muuttaa meillä useimmiten ulkonäköönsä.. nyt meillä on pirttipöytä joka on niin mun aarre etten koskaan lakkaa sitä rakastamasta <3 myös tuo sininen lamppu on kadonnut ja tilalle on tullu oranssi retrolamppu!! keittiössä meillä vallitsee retro! aito sekä uusretro... tästä postaan varmasti vielä lähemmin, koska retroilu on lähellä sydäntäni <3

 

     makuuhuoneessa rakastan noita verhoja, on muuten upeet avattuna kunnolla! 

myös seinätarra on meidän molempien mieleen. Tuon tilkkupeiton on mun mummo tehnyt mun isälle

     Eteinen synty vähän itestään ja jäi sitten tollaseksi, lapset tykkää hirmusesti!

   olohuone näyttää suunnillen tältä silloin kun lapset ei ole vallanneet sitä :D

 

Minä RAKASTAN yksityiskohtia, voi vitsi minä PALVON niitä! Kyläillessä muiden luona huomaan aina asioita mihin muut ei kiinnitä minkäänlaista huomiota. (Okei nyt joku ajattelee, että hertsleijaa toi muija ei ainakaan meille tuu kylään ku huomaa kaikki pölypunkerot sohvan takana... ei huolta, niistä en välitä!) Siinä missä joku kattoo et ihana sohva niin mä yleensä ekana huomaan jonkun kauniin kynttilälyhdyn tai pienen valokuvakehyksen :D tässä muutama mun lemppari meidän kodista:

                                 
                             näitä edesmenneen mummoni tekemiä hengareita on paljon!

                            
                               mun vanhat nukenvaunut koristaa meidän makkarin nurkkaa
                                    (tosin ukkokulta  käyttää niitä "vaatevaunuina", murr!)

Kuinka teillä on lapset vaikuttaneet sisustukseen? Itse olen huomannut, että tulee paljon sisustuksessa mietittyä säilytysmahdollisuuksia ;D ja tietenkin sitä arjen käytännöllisyyttä! Olen kuullut, että myös lemmikit vaikuttaa pitkälti sisustukseen? Onko teillä joku tietty kodin aarre jota jaksatte ihailla päivittäin?

Lastenvaatteet on mun aatteet

... tai aarteet ehkä paremminkin :D

mä rakastan lastenvaatteita... toki mä rakastan niitä käyttäjiä vielä enemmän, mutta siinä vaiheessa kun lastenvaatteista tulee harrastus niin kuuluu siihen niin paljon muutakin kuin niiden vaatteiden käyttäminen! Meille ei todellakaan kotiudu mitä vain vaatteita...

Ensinäkin kierrätys... mun mielestä on hullua ostaa kaikki vaatteet uutena, kun ne kuitenkin yleensä säilyy hyvänä ja varsinkin alle vuoden ikäisellä tuo vaatteiden koko vaihtuu todella tiuhaan tahtiin! Kirpputorit on mulle hyvin hyvin lähellä sydäntä ja mulle siellä kiertäminen on terapeuttista omaa aikaa :) facebookkiinkin on ilmestynyt merkkivaatteiden omia kirpputoreja, tosin näissä hinnat usein hipoo uusien vaatteiden hintoja, mutta voih mitä aarteita sieltä löytyykään!!! Tässä asiassa oonkin nyt sit vähän lipsunu ja tuntuu että nykyyän vaikka ostaakin käytettyä, niin maksaa siitä joskus aika hyvän hinnan. Harrastukseni kun on nyt paisunut siihen, että jos mä jonkun vaatteen haluan niin mä sen muuten hankin ;)

Itsetehdyt vaatteet on niin ihania ja parastahan niissä on se, että  vastaan ei yleensä tule toista samanmoista. Itse oon muutaman hatun tuunaillut lapsille, mutta muuten jos meille eksyy homemade vaatteita niin ne on meidän isän kihlatun Mamman tekemiä tai jonkun nettiputiikista tilattuja :)

tyyli... kyllä vain mun lapsilla on tyylit .... en osaa käyttää mitään mikä ei sovi mun lapsen tyyliin :D enitenhän mua pelottakin kun nää kasvaa ja rontit alkaa itse päättämään vaatteistaan, voi aaapua! ;D
Lisää siitä miten ja koska oon oppinu tiettyyn tyyliin tietyllä lapsella kirjottelen myöhemmin osioissa pikkuneiti S:n kaapin kätköistä ja jätkä L:n kaapin aarteet :)

Lapset ei ole mun nukkeja, vaan meillä vaatteet kuvastaa pitkälle lapsen persoonaa, ihan kuin itsellään omatkin vaatteet (tässä kohtaa katson hiljaa itseäni ja rupean nauramaan,  kolme kokoa liian iso t-paita päällä)

Ois ihana tietää onko tässä maailmassa muita lastenvaatteisiin hurahtaneita, niistä jo pakkomielteen itselleen omaavia vanhempia joilla lapset on aina harkiten puettuja sukkia myöten. Heitä joille lastenvaatteet on löytöjä joita käytetään ylpeydellä, Heitä jotka tietävät mitä mistäkin saa maksaa, mikä merkki kestää ja mistä karkaa värit ekassa pesussa ;)

Minä oon ylpeesti lastenvaatehullu ja tuskinpa tää tästä ainakaan helpottuu ;D

Olipa kerran…

Näin alkuunsa vähän minusta ja perheestäni ja siitä mitä on luvassa…

Elikkä täällä päässä tämmönen aika tavallinen (onko meistä kukaan?) kahden pienen lapsen (kesällä toivottavasti kolmen lapsen) äiti kirjoittelee kera kauheiden kirjoitusvirheiden ja huonon äidinkielenoppimääränsä kanssa kaikesta elämäänsä kuuluvasta.

 Aihepiirinä pääosin jo muutaman lähimmäisen hulluuden partaalle ajaneet kodin sisustus ja lasten vaatetus. Lasten vaatteita en tee itse, mutta niitä kaapista löytyy ja niiden hankkimisessa käytän aikaa, rahaa ja mielikuvitusta ;) Välillä tuntuu, että varsinkin tämän jälimmäisen harrastuksen kanssa olen vähän yksin, mutta ehkä blogini saavuttaisi muitakin lasten vaatteisiin hurahtaneita? Kotimme sisustamisessa näkyy sekä minun, että avopuolisoni maku ja tyyli välillä hyvinkin rohkeasti…. sekä lastenvaatteissa ja sisustuksessa suosin kierrätystä ja kirpparit onkin semmonen aika tuttupaikka ;) näistä siis ainakin tulossa!

-

Asustellaan perheen kanssa kerrostalossa jyväskylässä ja haaveena olisikin omakotitalo ja tästä haaveesta tulette varmasti kuulemaan lisää. Perheeseeni kuuluu siis itseni lisäksi mieheni Herra S, pikkuneiti S kohta 8kk ja entisestä liitostani jätkä L 3,5v. Perheeni on minulle tärkeä ja tulette varmasti kuulemaan jätkä L:n hienoista uhmailuista ja pikkuneiti S:n kehitysvaiheista vielä lisää. yritän kuitenkin saada blogiini myös muita aiheita joten huolet pois! Lapsistani lyhyesti sen verran, että jätkä L on aina ollu kaikenpuolin vähän haastava… nukkuu huonosti, syö huonosti ja uhmaikäkin on ollut kohta 2,5vuotta ja tuntuu vain pahenevan koko ajan… pikkuneiti S on vastapainoksi sitten hyvä nukkuja ja ahkera syömään =D Minusta on ihanaa kun on erilaiset lapset, sitä oppii äitinä joka päivä jotakin uutta! Miehen kanssa ollaan kuin yö ja päivä aika monessakin asiassa..  mutta erilaisuus täydentää =)

-

Kovia ja vaikeita asioita on tullut koettua elämän aikana joten ei, täällä ei pää pilvissä eletä vaikka moni aina sen käsityksen minusta heti saakin… oma äitini kuoli vuonna 2007 ja oli ehkä ensimmäinen käännekohta omassa elämässäni, äidin ja samalla sen parhaan ystävänsä menettäninen oli tuskallista ja asian kanssa opetellaan välillä vieläkin elämään. Koulukiusaamiseni on vaikuttanut kykyyni rakastaa, luottaa ja hyväksyä itseni ja vaikuttaa siihen varmasti vielä tänäkin päivänä. Myös luottamus muihin ihmisiin on kärsinyt. Elämänasenteeni on kuitenkin se, että päivääkään en vaihtaisi pois, asioilla on tarkoituksensa ja menneisyyttä ei voi muuttaa, mutta tulevaisuuteen voi vaikuttaa! Tiedän, että huomenna voi tapahtua mitä vaan ja siksi minulle on erityisen tärkeää rakastaa ja kertoa se ääneen joka ikinen päivä <3

-

Blogin idea on lähteny pääosin kavereiden heitoista, mutta pisteenä kaikelle oli kun vanha tuttu vuosien takaa ehdotti minulle, että häntä kiinnostaisi lukea meidän sisustuksesta.. jostakin syystä tämän kyseisen ihmisen ehdotus oli painava ja tässä sitä nyt ollaan! katsotaan mitä tästä tulee! 

TERVETULOA!